tiistai 3. elokuuta 2010

Asta turbohuuli..

Asta-kulta järjesti jännitystä sunnuntai-iltana. Koirulaiset kaikki ulkoilivat pihalla ja Asta tuli yllättäen sisälle häntä koipien välissä, hyppäsi sohvalle ja näytti huonovointiselta. Luulin ensin että sillä on paha olo ja nostin sen lattialle, mutta jännä nieleskely ja huulien nuoleskelu jatkui eikä neitri oksentanut. sitten luulin että kurkkuun on tarttunut jotain, kokeilin, mutta ei, siellä kaikki hyvin. Vihdoin huomasin alahuulen joka oli turvoksissa, etsein ensin purema jälkeä, kun tietty epäilin käärmettä, mutta se olikin vain todennäköisesti ampiaisen pistos. Soitto päivästyvälle ja kysyin minkä verran annan 5 kg koiralle 50 mg:sta kyytabletista, puolikas neuvottiin antamaan ja sieltä kerrottiin että Asta saattaa olla loppu illan hämillään. Noh, Astan tuntien nukkui pari tuntia, turvotus laski ja Durasel-Asta oli jälleen paikalla. Mutta täytyy sanoa että on neiti fiksu kun älysi tulla sisälle "kertomaan" että jotain tapahtui ja minuun sattui.

Peppi on saanut lääkekuurinsa syötyä, vatsa on pysynyt hyvänä. Ostin vielä varoiksi eläinlääkäriltä ruuansulatuskanavaa rauhoittavaa ruokaa, toivottavasti vatsa nyt toimisi normaalisti. Valeraskaus rupeaa luovuttamaan ja ettei ihan normaaliksi elämä muuttuisi, liukastui neiti perjantai-illalla palloa hakiessaan nurmikolla ja loukkasi takajalkansa. Sitä sitten nilkutti puolitoista päivää ja sunnuntaina jo hieman varasi jalalle ja tietysti maanantai-iltana innostui ja loukkasi sen uudestaan. Tänään sitten käytiin Kokemäen eläinlääkärillä ja täytyy mainita että siellä oli ymmärtäväinen ja ihana lääkäri, mentiin nimittäin ilman aikaa pelipaikalle kun en saanut ketään kiinni puhelimella. Kävin siis hakemassa Pepille kipulääkkeet ja lääkäri tutki ettei ristisiteissä ollut häikkää. Nyt sitten 4 päivän kipulääkekuuri ja 2 viikon lepo, tokihan Peppi on ollut levossa perjantaista asti.

Tilli kotiutui reissustaan ja kysyinkin Miialta minka koiran mulle matkaan antoi.. Tilli ollut jotenkin normaalia rauhallisempi, vähän haluton tekemään mitään. Toki 2 viikon reissu on neitiä varmasti väsyttänyt, mutta epäilen silti saattaakohan rauhallisuus johtua salamatkustajista vatsassa =)

Muuten meillä onkin sitten ollut rauhallista, treenitauko on edelleen päällä ja mun laskettu aika lähenee uhkaavasti, puolitoista viikkoa vielä, jos salamatkustaja suostuu ajallaan ulos tulemaan..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti